It's been a while.
Jokatapauksessa, viikon päästä oon sytostaattihoidoissani puolessavälissä, feels great. Tietty vähän kalvaa et mun laskelmien mukaan vikat sytostaatit on vasta tammikuun puolessavälissä, mikä tarkottaa sitä et oon varmaan joulun alla vielä ihan kivassa fiiliksessä.
En oo vieläkään menny käymään peruukkiliikkeessä että saisin sen valtion korvaaman peruukin, mutta toisaalta ei mulla oo oikein ollu voimiakaan moiseen. Tää on aika ikävä fiilis ku tuntuu et oon eläny joka toinen viikko ja sit joka toinen viikko, sytojen jälkenen viikko, oon vaa puoliks olemassa. Tai sillee, oon tosi poissaoleva ja kaikkea. Kai tätä vois kutsuu vähän samanlaiseksi tilaksi ku masennus, mut tää on vaa joka toinen viikko päällä. Tosin nyt on ollu kyllä tähän astisista pahin sytodarra päällä, koko viikonloppu meni siihen et maha reistaili ja eilen ja tänään on ollu niin järkyttävä olo et tuntuu et mikään ruoka ei haluis pysyä sisällä. Oksettaa ja kaikkea, mut oon niin jääräpäinen paska etten anna itteni oksentaa koska inhoan oksentamista niin paljon. (Good news, musta ei ikinä vois tulla bulimikkoa tästä syystä). Mun paino on tippunu varmaan pysyvästi sen muutaman kilon siitä mitä se oli ennen tätä syöpäruljanssia.
Oon koko eilisen ja tän päivän lähinnä makoillu sängyssä lukien Death Notea. Oon kyl ihan hyvin saanu luettua sitä, eilen alotin ja seuraavaks lähtee pokkari numero kymppi. Death Note on siitä vähän kusinen manga vaan et se oikeesti menettää mun silmissä mielenkiintonsa lähes kokonaan pokkarin seiska jälkeen. Siis lähinnä siksi että L kuolee. Ei siinä, mä en oo koskaan digannu "Eru":sta sen enempää, toisin kuin lähes kaikki muut tuntemani, jotka kyseisen mangasarjan ovat lukeneet. Oon vaa aina rootannu Lightin puolesta niin paljon. Hell yes team Kira! Tosin oon kyl aika kauhee ku aina hihitän mielipuolisesti ku L kuolee. Yleensä mä lopetan lukemisen siihen ja annan itteni kuvitella että Light voitti, Kira voitti, suck on that bitches. Mut oikeestihan mun suurin syy miksen tykkää lukea seiskapokkarista eteenpäin on se, että Near on ehkä maailmankaikkeuden raivostuttavin pikkunulikka ikinä. Ugh.
Joo, mä en oikeestaan hirveemmin mangaa lue, Death Note on aikamoinen poikkeus ollessaan ainoa mangasarja jonka omistan. Kokonaisuudessaan. Jopa se How to Read löytyy kirjahyllystä.
Sit toisaalta taas kattelin muutama päivä sitten Johnnyn kanssa semmosen leffan ku Juoppohullun päiväkirja. Mä olin lukenu siitä muutaman arvostelun ja kuullu et se leffa on ihan täyttä paskaa mut mä päätin kattoo sen siitä huolimatta, odotukset ei tietysti ollu kovat, mutta pakkohan se oli, mä rakastan sitä alkuperästä kirjaa. Ei paljoo tee mieli meinaa ryypätä sen kirjan lukemisen jälkeen. Mut se leffa ylitti kyllä mun odotukset ihan kympillä. Siis tyhmäkin sen nyt huomaa, että sen leffan ei ollu tarkotuskaan olla samanlainen ku itse kirjan. Näkökulmakin oli täysin eri. Siinä missä kirja käsitteli alkoholismia (tai juoppohulluutta) itse Juhan silmin, leffa käsitteli asiaa muiden silmin. Ei muuten tehny leffan jälkeen mieli tippaakaan vettä vahvempaa. Ja koska Johannes Holopainen tarvitsee oikeesti enemmän näkyvyyttä, jätkähän on kansainvälisen tason komistus! Vähän ku Jussi Vatanen mut eri tavalla.
Anyhow, mä jään tänne lipittämään tota vadelmakeittoa lisää ja lukemaan ton Death Noten loppuun. Miksei Near ois voinu delaa Lightin sijaan goddammit.
Ois tosi kiva pystyä menemään kouluunki taas pian. Tässä fiiliksessä se on vaa vähän vaikeeta ku tuntuu vähän välii siltä et oksennan mahalaukkuni ulos. Ugh. No katotaan jos huomenna saisin raahauduttua ruotsintunnille. Vi ses!
HEi kyl se menee hyvin ja oot vaan sillei bitch filty nicholas cage syöpä pls, miehän sinu voitan vaikka se olisikin viimeinen tekoni. TOSIn en tiiä voiko edes syöpä olla saastainen jos se on sussa. Ja ei se tuu olemaan sun viimeinen teko koska nicholas cage syöpä nyt on ihan lälly >:00 Dani voittaa aina. JA JUOPPOHULLUN PÄIVÄKIRJA OLI JUST PARAS IKINÄ hu0h milloin ihmiset oppii ettei leffa ole aina samanlainen kuin kirja (eri asia on onko se huonolla tavalla erilainen) ja phhhh en edes tiedä mitä tässä sepostelen mutta hmm hmm se on varmasti kurjaa moinen :c yritä pärjäillä ja niin ;w; (ja jos ei nähä uutena vuotena niin pls voiko tulla sitten joskus pääsiäisenä viimeistään tai vappun tms IDEK meen pois koska olen ehkä itse nolous vaikka teenkin noloudesta coolia. OK NYT)
VastaaPoistaTÄÄ OLI KIVA Y'KNOW kun selostit oikeasti sun fiiliksiä ja krääh :<< tekisi mieli vain tulla halimaan sua ja johnnya ja sen kyllä teenkin >:l älä tule paha sytokrapula, tule hyvä sytonjälkeistunne. Ok mutmutmutmut niin miten vain, toivotan sympatiaa ja toivottasti pääset menemään siinä joskus sinne peruukkipuotiin :3
thank kun lukea sain! ♥☺☆
haha kyl mä tän syövän voitan ! :DD nicolas cage vaan tykkää välillä ryttyillä mulle. JA SIIS JUOPPIS ON PARAS IK IK ja siis totta kai saat tulla jo uutenavuotena ! (: mut jos et jostai syystä pääse uutenavuotena ni tuut ihan millon haluat, oot aina tervetullut meiän matalaan majaamme. etkä oo nolo tui♥ ja kiitos kommentista rakas lapseni tui tui !
Poista"Syöpäruljanssi" - oot ihana kun suhtaudut noin huumorilla tohon, tolleen rempseesti :')♥ Paljon jaksuja, se sytodarra on varmasti niin perseestä ku olla ja voi. Ja herkullisena yksityiskohtana voin jakaa sellaisen asian, että itsekin (esim. mahataudissa) pidättelen oksennusta viimeiseen saakka, koska mäkin inhoan sitä! (kukapa ei)
VastaaPoistaJeps, Near olis saanut potkasta tyhjää. Mullakin meni sarjasta maku L:n kuoleman jälkeen, mut pitihän se tietysti loppuun asti katsoa. (Ite en oo siis sitä mangaa lukenut, vaan katoin animea) Mäkin olin aina Lightin puolella kyllä! \,,/
Haha ei tässä oikee muukaa auta ku huumorilla jatkaa eteenpäin :DD ugh, oksentaminen on niin pyllystä oikeesti !
PoistaMä en koskaa saanu sitä animea loppuun asti, katoin johonki jaksoon 25 ja sit kyllästyin koska Near vitutti mua niin paljon :DD Ja yleensä lopetan oikeesti ton manganki lukemisen siihen ku L delaa koska ugh I give no shits about Near oikeesti. Mello on tosin ihan jees koska who doesn't like chocolate?
Ihanaa kun löysin tän blogin! Mun yks maailman ihanin ja parhain kaveripoika sai saman diagnoosin kuin sinä ja käy joka toinen maanantai solunsalpaajahoidoissa samassa sairaalassa kuin sä! Kaverini ei vain oikein halua puhua taudistaan, joten tää blogi on antanu mulle vähän laajempaa kuvaa, mikä on homman nimi. Tsemppiä sulle kauheesti! :)
VastaaPoistavoi, ihana kuulla että mun blogista on hyötyä! :33 musta tuntuu että näin tän sun kaveripoikas yhtenä maanantaina sairaalalla, siellä meinaa oli sillon semmonen nuoremman puoleinen jätkä. (voi olla et seki näki mut, mua on vaikee olla huomaamatta alta harmaassa ja päältä valkosessa peruukissa :DD) mut kiitos paljon kommentista ja tsempistä, sekä paljon tsemppiä ja onnea sun kaverille tulevaan, onneks tää on parannettavissa oleva tauti! (:
Poista